Aloitus: tarttis kirjottaa jotain.

Jo jonkin aikaa asiaa seuranneena päädyin perustamaan blogin shoujo-ai:n ja yurin kunniaksi koska on niin kiva päästä jakamaan omia ainoita oikeita näkemyksiäni. Niitä ei välttämättä kannata ottaa vakavasti, mutta jos yhden urpon pään sisältö miellyttää niin hyvä niin. Tulen kirjoittelemaan tänne lähinnä ~*syvällisiä*~ mielipiteitäni, esittelemään suosikkejani ja varsinkin inhokkejani ja mahdollisesti, jos hyvä tuuri käy, saatan joskus kirjoitella jotakin järkevääkin. Älkää pidätelkö hengitystä odotellessanne sitä.

Pientä infousta itsestäni: olen jo kolmenkymmenen päällä oleva fujoshi-täti eli elävä esimerkki siitä, mitä kaikkea aika ei paranna. Löysin aihepiirin n. 20-vuotiaana, aloittaen lähinnä slash- ja yaoifanina. Sitten BL alkoi hatuttaa eeppisesti joten aloin huvikseni lueskella tyttö-tyttö -tarinoita. Sitten nekin alkoivat hatuttaa ja nyt minulla on tämä blogi jotta voin kertoa kaikille muillekin mikä ja miksi minua hatuttaa.

Omia suosikkejani ovat 70-luvun mauttomuuden rajamailla seilaavat yltiödramaattiset sarjat, esim. Shiroi Heya No Futari. Viileän tyylikkäät "oneesamat" yhdistettyinä höpsöihin vaaleatukkaisiin "nekoihin", paljon juonikiemurtelua kyllä-ei-VOIKYLLÄ asetelman ympärillä kunnes kaikki on hyvin... siis aina siihen asti kun jompikumpi menee miehen kanssa naimisiin tai kuolee ja toinen joko muuttaa sydämensä kiveksi ikiajoiksi! tai vain tekee itsemurhan. Ja sitten voikin itkeä lohduttomasti opuksen sivuille.

Pidän myös monista uudemmista sarjoista, mutta niissäkin arvostan juonta ja selkeää tarinaa enemmän kuin ylenpalttista pornuilua, paitsi jos kys. pornuilu on kuumaa ja kauniisti piirrettyä. Lempitaiteilijoihini kuuluvat Ryoko Yamagishi, Riyoko Ikeda, Miyabi Fujieda, Kaoru Kurimoto, Torajirou Kishi ja Miruku Morinaga. Jos pidän Satoshi Urushiharasta niin mitään en tunnusta. Nangoku Banana on uusin suosikkini Tokimeki Mononoke Jogakkoun myötä.

En pidä -lista olisikin sitten pidempi, sillä olen tullut siihen lopputulokseen että suurin osa yurista, kuten yaoistakin, on aivan kauheaa. Omituisia ihmiskäsityksiä, vielä omituisempaa anatomiaa ja aivan liikaa taiteilijoita jotka eivät kaikesta päätellen ole koskaan harrastaneet seksiä, väkinäisiä päälleliimattuja sukupuolirooleja ym. ym. Näistä tulen varmaankin jauhamaan vielä paljon.