Lähtökohtaisesti en ole täällä pitämässä mitään "vakavasti otettavaa" blogia vaan odotettavissa on lähinnä keveää settiä. Minua on kuitenkin helppo provosoida siihen pisteeseen että raivoni nousee kahdessa sekunnissa myötähäpeää aiheuttavalle tasolle, ja tällä kertaa kaikki lähti siitä kun Tsubasa linkitti minut muutamaan ihmiseen. Pienen blogihyppelyn kautta opin, että kaikki yuri on suunnattu ensisijaisesti miehille koska naisia eivät pantsunvilkkumiset tai moe kiinnosta, paitsi että sellainen yuri joka on suunnattu naisille on myös yuria, vain "oikeampaa". Tämän yurin erottaa miesyurista se, että se on lesbouskottavaa. Yuria naisilta naisille (lue: lesboilta lesboille)! Vähän niinkuin yaoi miehiltä miehille on automaattisesti baraa, koska homoseksuaalit miehet eivät kerta kaikkiaan voi olla kiinnostuneita mistään niin kira-kira halipusi naminamista kuin mistä tytöt tykkää!
Ovatkos A-luokan zettai ryouiki ja yuriklisheeteemat nyt ihan korrekteja kiinnostuksenkohteita naiselle?
...asiaan. Tiettyyn pisteeseen saakka lesbouskottava yuri on nimenomaan kunnon yuria. En kuitenkaan ole aivan valmis allekirjoittamaan väitettä ettäkö se olisi ainoaa kunnon yuria ts. jotenkin yurin korkein multihuipentuma, enkä pidä tavasta jolla katsotaan "fanipoikailu" jotenkin "aitolesboilua" ala-arvoisemmaksi. Jos olisin räväkkä väittäisin jopa, että tällainen ajatuskulku on ylimielinen ja saattaa olla jossakin tekemisissä sen kanssa, ettei kys. blogaajalla ole tarkkaa kuvaa yurin seuraajakunnasta.
Ensinnäkin, lesbous ei tee kenestäkään yuriasiantuntijaa eikä anna hyvän maun taetta. Kaikki lepakot eivät edes ole kiinnostuneita yurista ja nekin jotka ovat eivät suinkaan valikoi yurista vain realisitisimpia sarjoja - ne ovat toki kivoja nekin, mutta toisinaan huttu-huttu vetoaa eikä tässä pitäisi olla mitään ongelmaa. Ja kuten kaikessa muussakin viihteessä, pelkästään piirre N (tässä tapauksessa se lesbouskottavuus) ei vielä tarkoita, että kyseiset sarjat olisivat automaattisesti aina 100% hyviä.
Toisekseen, yuria lukevat muutkin kuin lesbot ja lesboilusta innostuvat heteropojat. On harmittavan yleinen harhaluulo ettäkö yuri olisi jotenkin heterotytöilä poissuljettu tai kiinnostamaton alue. Pikainen vilkaus esim. tuntemaani japanilaiseen kannattajakuntaan tai LJ:n daily_yuri -yhteisöön näyttäisi todistavan tämän ajatuksen hetimmiten vääräksi: heterotytöt eivät tietenkään ole enemmistönä mutta ei heitä enää voi kutsua marginaaliseksikaan ryhmäksi, ja oletus siitä etteikö yuri heitäkin kiinnostaisi on jälleen hieman alentuva (kun eihän ne voi OIKEESTI tietää mikä on lesboa ja mikä ei!).
Ja entäs fanipojat sitten, tuo metsiemme kiimainen sonnilauma! Anteeksi nyt vain, kertokaa joku tädille mitä vikaa siinä on jos joku miehenpuolinen yuria lukee ja sattuisi vielä suosimaan niitä paljon parjattuja panokuvastoja? Ei aikuisviihde mikään miesten oma pikku maailma ole, ja täti Kaino suhtautuu pornoon raivokkaalla puolustuskannalla koska tädin iltalukemisto on by default kaiken arvostelun yläpuolella! Sitäpaitsi tuntemani yuria lukevat miehet näyttävät fanittavan erityisesti Octavea, Aoi Hanaa ym. "vakavia" ihmissuhdesarjoja. Että kiitos vaan kun yleistätte tietyn tyyppisten mangojen kuuluvan nimenomaan jonkin tietyn ihmisryhmän kiinnostuksenkohteisiin.
Yurista ei tee ylevää taidemuotoa mikään satunnainen katsantokanta. Edes epärealistisuus ja WTFkkery ei aina tee teoksesta huonoa, ei edes groteski piirrosjälki. Esimerkkinä vaikkapa tuo aivoja sulattava Hen, jota ei voi suoraltaan väittää huonoksi mangaksi. Se voi olla outo ja epämiellyttävä, mutta huono se ei pelkästään näiden ominaisuuksien takia ole. Itse asiassa vaatii mangakalta kovan luokan taitoa pitää Henin kaltainen "kaikkea sitä mitä ET HALUA AIH AIH SILMÄT yhdessä paketissa"-seos kasassa, mistä annan Hiroya Okulle täydet respektit.
Yuri - srs business!
Mistä sitten johtuu, että vakavassa yurissa löytyy niin paljon helmiä? No, peruspornusta on ensinnäkin aika villisti enemmän kysyntää ja siten myös tarjontaa, eikä siihen noin niinkuin periaatteessa vaadita ihan yhtä tarkkaa suunnitteluprosessia myyntiä takaamaan. Ymmärrän kyllä, että kolme sivua prologia dildon vatkaamiseen vetoaa nimenomaan geneerisen lesbopornun kannattajakuntaan ja koska tämä joukko on suurehko voi olla suurikin kiusaus vain kääräistä taskuun hieman jeniä , tahi sitten asialla saattaapi olla nuorehko, kokematon tekijä joka kokee mielellään olevansa uskalias ja iih iih.
Suorasta seksistäkin saa tehtyä näitä parasikinäkoskaanmissään -sarjoja jos viitsii nähdä vähän vaivaa asian eteen. Esimerkkinä vaikka Tokimeki Mononoke Jogakuen, joka huumoripitoisesta otteestaan huolimatta keskittyy nimenomaan erinäisiin mielenkiintoisiin tapoihin kopsauttaa hirviöluokkatoveria. Toisaalta Tokimekissä on myös vakavampi juonikulku päätarinana, eli se tavallaan yhdistää ihmissuhdedramua ja pornua. Nyt voisi sanoa että suurin osa yurista on jotakin tasoa tästä eli vähän molempia - niin onkin. Harmi vain, että varsinkin juuri vakaviksi tarkoitetut tarinat pakkaavat kaatumaan tyylittömään ylidramaattisuuteen, eli vaikka niissä kuinka esitettäisiin ensisijaisesti tyttöjä jotka rakastuvat tyttöihin jäävät hahmot valitettavan paperisiksi ja epärealistisiksi. Ja epärealismista tulee negatiivista jos teoksessa kuitenkin tavoitellaan lähinnä realismia.
Eli koska lesbouskottaviksi tarkoitetut sarjat floppaavat aivan yhtä tiuhaan kuin muutkin, on vähän kyseenalaista nostaa kys. termiä erityisen ihailtavaksi ominaisuudeksi juuri yurin suhteen. Kullekin tyylille on oma lukijakuntansa joka ei suurella todennäköisyydellä ole koskaan niputettavissa hikisiksi otakusediksi, vaikka kuinka tekisi mieli korostaa omaa pätevyyttä, hienostunutta makua ja matonsyönti-fu:ta dissaamalla sitä osiota mikä itselle on täysi DO NOT WANT.
Okei, koskettava arkirealismi ja henkeäsalpaava taiteellisuus ovat hieman eri asioita kuin peruspaneskelu, mutta luojan kiitos ne eivät kuitenkaan ole mitään pakollisia piirteitä, sillä vaikka Plica on hilpeä, Honey & Honey samaten, Blue Drop vetää jalat alta ja Sasameki Koto saa ~herkistymään~ (tai raivostumaan koska joillekin se on lähinnä lesbloitatiivinen kokemus) niin ei olisi ehkä sittenkään mielekästä, että vain sen kaltaiset ja tasoiset tuotokset luokiteltaisiin "aidoksi yuriksi" - loppujen lopuksi niidenkin onnistuminen on lähinnä kiinni tekijän taidoista. Ja sanotaan esim. Urushiharasta mitä vain, niin aivan varmasti hänen teoksensa ovat "aitoa yuria" kaikista tirkistelyviboista huolimatta.
Sasameki Koto on muuten ihan vakavasti puhuen yksi parhaista sarjoista joita olen viime vuoden aikana alkanut seuraamaan, eksploitaatiota tai ei.
Buhuhu, tiesinhän että ihmiset alkaavat dissaamaan Sasamekiä siksi että animessa käsiteltiin vain sitä alun diipadaapapuolta. ;_; Kakkoskautta toivoen.
VastaaPoistaYhdessä niistä postauksista jonka linkkasin Friedman käytti järkyttävän tekstimuurin ihkuttaakseen sitä miten fanipoikalehdessä kaiken paskan keskellä voidaan julkaista jotain niin feminististä ja vähemmistöjen asiaa ajavaa kuin Wife & Wife. Ja nyt kun se sitten lopulta käännettiin ja tuli luettua tämän fanipoikasonnin naamalle nousi leveä :I -ilme.
Ei siksi että se olisi ollut huono manga - oikein söpöhän se oli, ja toki vähän poikkeuksellinen asetelmassaan, etenkin jos koulutyttötarinat ja ensirakkaudet tulee jo korvista - mutta nyt kun sen on lukenut niin ei se nyt niin mitenkään vallankumoukselliselta lukukokemukselta tuntunut. Samanlaisen olisi voinut tehdä melkein kuka vain.
Ja ei siinä että antaa huomionsa kiinnittyä tuollaisiin seikkoihin vielä mitään, mutta se että osa intoilusta on peräisin kielen sukupuolittuneisuudesta... Se on mielestäni vaarallisen lähellä sitä että alkaa käyttämään suu vaahdossa sanaa "womyn" womanin sijaan.
Wife & Wife? Eikös se ollut se "tykkäsin Azumanga Daioh:sta mutta olisin halunnut siihen lesboja" -juttu jota on viime aikoina postattu daily_yuriinkin? Onhan se hauska, ihan mielellään sitä lukee. Mutta ei sillä minunkaan mielestäni maailmoja pelasteta. Plus luulen edelleen katsovani aikuista Osakaa vaimoineen, mikä vähän ~*hämmentää*~.
VastaaPoistaLoppukaneetiksi Kaino-täti sanoo: ei saa kukaan dissaa Sasameki Kotoa!