12 Days.

June Kimin 12 Days on lyhyt tarina, joka perusteiltaan on hyvin tavanomainen yurissa: pari eroaa toisen mennessä naimisiin. Tähän tavanomaisuus loppuukin, mikä nostaa 12 Days:in aivan eri sarjaan. Tarina myös perustuu osittain tositarinaan, jonka tekijä kuuli tuntemattomalta naiselta - ei käy ilmi kuinka paljon ja miltä osin - ja oli tekijän mukaan myös hänen oma tapansa työstää sydänsurua. Suoria viittauksia löytyy myös antiikin aikaan, Maussolusin vaimoon kuningatar Artemisiaan.

Jackie Yuenin entinen tyttöystävä Noah Yoon on kuollut auto-onnettomuudessa paluumatkalla kuherruskuukaudeltaan. Noah jätti Jackien mennäkseen isänsä toiveiden mukaisesti naimisiin, eikä Jackie ole ehtinyt käsitellä eroaan mitenkään ennenkuin on liian myöhäistä. Noahin velipuolen, Nickin avustuksella Jackie hankkii itselleen Noahin tuhkat aikomuksenaan juoda ne kahdessatoista päivässä jonkinlaisena ylipääsyrituaalina.

Tarina on hienovarainen ja todenmakuinen, sekä hahmoiltaan että tapahtumiltaan. Mitään ei anneta valmiina, vaan asiat selitetään viittauksin ja takautumien avulla rauhalliseen, melankoliseen tahtiin. Jackie, joka muutoin on ylpeä mutta herkkäpintainen ja haavoittuvainen, antaa itselleen vihdoin luvan muistella Noahia, ja Nick auttaa häntä selittäen sisarensa taustoja ja niitä asioita, joita Noah ei itse ollut Jackielle kertonut. Kerronta pyörii pitkälti ihmissuhteiden kiemuraisilla väylillä ja kyselee, mitä tarkoittaa olla hyvä isä, entä tytär, entä rakastettu? Mitä asioita tulee eniten katumaan, entä mitkä muistot jäävät mieleen päällimmäisinä? ja nämä pienet mutta täsmällisen tarkasti esitetyt polut tuovat esiin motiivit kunkin hahmon käyttäytymisen taustalla ja sen, että loppujen lopuksi mikään ei välttämättä ole kenenkään syytä.

Artemisiaan viitataan muutenkin kuin tuhkan juomisella (Artemisia joi aviomiehensä - joka oli samalla hänen veljensä btw - tuhkat tullakseen tämän uurnaksi): esimerkkinä Nick, jonka tunteet Noahia kohtaan ovat vähintään hämmentäviä. Nick ei oikein itsekään näytä tietävän mitä haluaa. Tämä hänellä on yhteistä sisarensa kanssa, sillä Noahkaan ei osannut löytää omaa tahtoaan asioiden suhteen. Sisarusten vertaaminen Jackieen, joka tietää varsin selkeästi mitä haluaa muttei pääse yli loukatusta omanarvontunnostaan sitä ottamaan, on mielenkiintoista: tragedian aikaansaamiseksi ei aina täydy tapahtua mitään erityisen dramaattista tai merkittävää. Täytyy vain olla epärehellinen itselleen.

12 Days käsittelee siis melko hankalaa aihetta, ja jos tuhkan juominen ajatuksena ahdistaa voi olla hyvä jättää se väliin. Toisaalta se olisi suuri menetys, sillä kyseinen tarina on aivan poikkeuksellisen kaunis ja aidon surumielinen ja aiheen rankkuudesta huolimatta sitä käsitellään tahdikkaasti. Jackie ja Nick ovat ne ainoat ihmiset maailmassa, jotka tuntevat Noahin läpikotaisin, mutteivät sittenkään kai kokonaan. Nick tietää mitä Jackie ei tiedä ja toisinpäin, ja tarina sovittelee yhteen näitä paloja näyttäen lopulta kokonaisen kuvan siitä, kuka Noah oikeasti oli, ja se vasta onkin yllättävää.

(Loppuun lähes kaikki tästä tarinasta kirjoittaneet kysyvät aina, tunnetko sinä, lukija, jonkun jonka joisit, joten ehkäpä minä jätän sen tällä kertaa kysymättä. Varsinkin kun se jostain syystä kuulostaa suomeksi kirjoitettuna himpusti makaaberimmalta kuin mitä on tarkoitus.)